MINT - Etelä-Karjalan pientien kuntien innovaatio- ja kokeiluekosysteemin kehittäminen

MINT A75317 on Euroopan aluekehittämisrahaston ja Etelä-Karjan liiton rahoittama hanke, joka toimii 1.9.2019 – 31.12.2021. MINT-hankkeessa keskitytään Etelä-Karjalan pienten kuntien innovaatio- ja kokeiluekosysteemin kehittämiseen. Konkreettisena tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa kunnissa toimivilla pk-yrityksillä on vahva omistajuus oman liiketoiminnan kehittämisessä, kunnilla on omistajuus sekä yritysyhteistyön tiivistämisessä, että tuloksekkaan ja toimivan yhteyden ylläpitämisestä korkeakouluihin. Korkeakoulujen omistajuus liittyy tuoreimman tiedon ja innovaatio-osaamisen jalostamiseen niin, että se on helposti omaksuttavissa, kokeilujen kautta, osana yritysten ja kuntien toiminnan kehittämisessä.

MINT-hankkeessa toimenpiteet keskittyvät kuntien, yritysten ja niiden yhteisten innovaatiohaasteiden ratkaisemiseen ja sitä kautta kunnissa toimivien pk-yritysten innovaatio-osaamisen kasvattamiseen. Innovaatiohaasteiden ratkaiseminen tapahtuu kokeilumenetelmien avulla, jotka ovat tyypillisesti lyhytkestoisia yrityksen, kunnan, asiakkaiden, kuntalaisten tai korkeakoulujen muodostamissa kokeiluympäristöissä.

PK-yritysten saavuttama hyöty hankkeessa on innovaatio-osaamisen ja kyvykkyyksien lisääntyminen. Suomeksi se tarkoittaa kykyä tarttua mahdollisuuksiin ja ratkaista asiakkaiden haasteita, nopeammin, fiksummin ja ennen kaikkea asiakasta hyödyttävimmällä tavalla. Kaiken tämän tulee tapahtua niin, että yritysten resurssit kehittämiseen eivät kasva, mutta ne saattavat muuttaa muotoaan.
Hanke toteutetaan Saimaan ammattikorkeakoulun, LUT-yliopiston, Luumäen kunnan, Parikkalan kunnan, Rautjärven kunnan, Savitaipaleen kunnan ja Taipalsaaren kunnan yhteishankkeena.

 

Rautjärven kunnan osahankevastaavana toimii Sini Javanainen.

Maaseudun palvelupisteet

Maaseudun palvelupisteet -hankkeen ideana on palveluiden tuottaminen uudenlaisen yhteistyön avulla, joka rakentuu kuntien, vähittäiskauppojen ja kolmannen sektorin yhteistyölle. Palvelupiste on sekä fyysinen paikka, että uudenlainen tapa toimia. Palvelupisteiden palvelutuottajien verkoston muodostavat kunta, yritykset sekä kolmannen sektorin toimijat. Näin palvelupisteet yhdistävät kaupalliset sekä sosiaalista hyvinvointia ja viihtyvyyttä lisäävät palvelut. Palvelupisteiden monituottajamalli luo resursseja, joita kellään toimijalla ei ole yksin.

Hankkeen tavoitteena on palveluiden tuottaminen taloudellisesti järkevästi ja laadukkaasti kunnan ja asukkaiden näkökulmasta sekä toimintaympäristön suotuisa kehittäminen yritysten ja muiden palveluiden tuottajien näkökulmasta. Palvelupisteiden avulla sekä turvataan jo olemassa olevia palveluita, mutta sen avulla voidaan myös kehittää maaseudun ja kylien palveluita. Palveluiden kerääminen yhteen paikkaan luo synergiaetuja palveluiden tuottajien näkökulmasta ja tehostaa resurssien käyttöä. Palveluiden kerääminen yhteen myös voimistaa kävijävirtaa, joka luo mahdollisuuden palvelujen käytön lisäämiselle. Palveluiden keskittäminen kaupan tai muun palveluiden tarjoamiseen soveltuvan paikan yhteyteen luo luontaisen kohtaamis- ja asiointipaikan ja lisää alueen sosiaalista hyvinvointia. Palvelupisteiden sijoittaminen ensisijaisesti vähittäiskaupan yhteyteen turvaa päivittäistavarakaupan palvelujen säilymisen alueilla, jonka ympärille muu palvelutarjonta rakentuu luontaisesti.

Osahankkeessa kartoitetaan palvelupisteiden toimijaverkostoa ja toimijoita Rautjärven alueella, sekä alueellista palveluiden tarvetta käyttäjien näkökulmasta. Hankkeen aikana toteutetaan vertaisoppimisvierailu tai vierailuja johonkin monipalvelumallia tai verkostomaista palveluntuottajamallia toteuttavaan kohteeseen, sekä rakennetaan alueelle oma toimintamalli ja tehdään sopimukset palvelupisteiden palveluntuottajien kanssa.

Rautjärven osahankkeen pääkohderyhmänä ovat kunnan asukkaat, kesäasukkaat ja matkailijat. Lisäksi pisteitä voivat käyttää yritykset ja järjestöt esimerkiksi kokouspaikkana. Yritykset ja järjestöt voivat lisäksi hyödyntää pistettä palveluiden tuottajina.
Hanketta toteuttavat Etelä-Karjalan liitto, sekä Taipalsaaren, Luumäen ja Rautjärven kunnat. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Rautjärven kunnan osahankevastaavana toimii Sini Javanainen.

RivTimes - Hiitolanjoki - Salmon River for Locals and Travelers of All Times

 

RivTimes – Hiitolanjoki – Salmon River for Locals and Travelers of All Times

RivTimes (1.1.2021 – 30.11.2022) oli kansainvälinen Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC-ohjelmasta 2014-2020 rahoitusta saanut hanke, jota piti toteuttaa suomalaisten ja venäläisten kumppaneiden kesken. Hanketta hallinnoi Rautjärven kunta ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö on toinen suomalainen kumppani. Venäjältä mukana olivat Tourist Information Center of the Republic of Karelia, All-Russian society for Protection of Nature (Leningrad Region), Directorate of Protected Natural Areas of the Leningrad Region ja State Budgetary Institution of Culture of the Leningrad Region House of Folk Art. Parikkalan kunta oli mukana rahoittamassa hanketta, mutta ei toimi varsinaisena hankekumppanina.

RivTimes -hankkeella piti mahdollistaa rajat ylittävien yhteyksien valmistelu ja alueen matkailun kehittäminen. Matkailulla on merkittävät kasvun mahdollisuudet näillä alueilla, joilla talouskehitysnäkymät ovat muutoin heikkoja. Hankkeen kohdealueilla on paljon kiinnostavaa historiaa menneiltä vuosisadoilta. Hiitolanjoki on ollut niin kalojen kuin ihmistenkin kulkureitti Laatokalta Saimaan alueelle ja takaisin. Parantamalla luontokohteiden infrastruktuuria sekä ihmisten tietoisuutta rajan molemmilla puolilla voidaan kohteiden vetovoimaa ja matkailutuotteiden kehittämistä lisätä.

Suomen puolen toimenpiteinä hankkeessa laadittiin koko kohdealuetta koskeva kokonaisvaltainen matkailun kehittämissuunnitelma, Masterplan, sekä poistettiin pato ja ennallistettiin jokea Kangaskosken voimalan kohdalla ja laadittiin suunnitelma vesivoimalamuseon perustamiseksi Kangaskosken voimalaan. Venäjän puolella piti kehittää historiallista vesireittiä ja leiriytymisalueita KäkisalmiAsilanjoki-Kurkijoki alueella, sekä laatia kartta ja kohdekuvaukset matkailijoille ja matkailutoimijoille. Haukkajärven ympäristössä piti parantaa luontopolkuja ja opasteita vaeltajille ja pyöräilijöille. Lisäksi oli tarkoitus rakentaa keskiaikaisen mallin mukainen puuvene, jonka avulla vesireittejä mainostettaisiin. Toteutettavat hankkeen toimenpiteet hyödyttävät paikallisia yrittäjiä ja matkailutoimijoita sekä aluetta laajemminkin. Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan päättyi kaikki yhteistyö venäläisten kumppaneiden kanssa ja siten myös hanke heidän osaltaan.

Hankkeessa järjestettiin koronarajoitusten ja mahdollisuuksien mukaan tapahtumia ja työpajoja matkailualan vanhoille ja uusille toimijoille.

Hankkeen kokonaisbudjetti oli alun perin 1080 510 euroa, josta EU-rahoitusta olisi ollut 756 284 euroa. Hankkeen typistyttyä suomalaisten kumppaneiden toimenpiteisiin pieneni myös budjetti ja rahoitus samassa suhteessa. 

WP1, Luksusta luonnosta - Hiitolanjoen alueen matkailun masterplan

Masterplan-materiaalit löytyvät myös hiitolanjoki.fi -sivustolta.

Loppuraportti_RivTimes Master Plan_FIN.pdf

Liite_RIvTimes_rahoituskartoitus.pdf

 

Lisätietoja:

Sini Javanainen, projektipäällikkö

sini.javanainen@rautjarvi.fi

+358040 581 8040

Työn Rautjärvi –koordinaatiohanke 1.1. – 31.12.2019

 

 

Työn Rautjärvi –koordinaatiohankkeessa TyönVuoksi koordinoi Rautjärven kunnan alueen
työnhakijoiden työllistymistä (työnetsintä, työhönvalmennus), yritysyhteistyötä ja tukea työllistämiseen (palkkatukihakemukset/maksatus), kunnan työllistämisavustuksen markkinointia (tuki kunnan ja yritysten välillä) sekä kunnan, yhdistysten sekä yritysten palkkatukipaikkoja (haku, rekrytointi).
Hankkeen aikana Rautjärven kunta otti käyttöön työnantajille maksettavan avustuksen kunnan työmarkkinatuen maksuosuuden piirissä olevien henkilöiden työllistämiseen. Avustukseen sisältyi kaksi elementtiä:

a. Perustuki 300 euroa kuukaudessa työnantajalle, joka palkkasi vähintään kuuden (6) kuukauden pituiseen työsuhteeseen rautjärveläisen henkilön, joka oli kunnan työmarkkinatuen maksuosuuden piirissä. Työajan tuli olla vähintään 25 tuntia viikossa.

b. Bonustuki 2.500 euroa, jos kohdan a. ehdot täyttävän työnantajan palkkaaman henkilön työsuhde kesti niin pitkään, että henkilö siirtyi pois kunnan työmarkkinatuen maksuosuuden piiristä.

Avustusta oli mahdollista saada, jos oli Suomessa kirjoilla oleva yritys, yhdistys tai yksityinen henkilö. Avustuksen maksamisesta tehtiin sopimus kunnan ja työnantajan kesken ennen kuin palkattavan henkilön työsuhde alkoi.

Rautjärven sotahistoria –hanke 01.12.2016 - 31.12.2018

 

Sotahistoria hanke oli jaettu kahteen osaan kehityshankkeeksi ja investointihankkeeksi. Hankkeiden tavoitteena oli kehittää Rautjärven alueen sotahistoriaan liittyvää opastusta ja ennallistaa sekä kunnostaa sotahistoriallisia kohteita. Hankkeiden aikana selvittiin kunnan pohjoispään sotahistoriaa (painopisteinä talvi- ja jatkosota) sekä kartoitettiin kunnan alueelta sotahistoriallisesti tärkeimmät kohteet.

Tärkeimmistä kohteista laadittiin tietopaketit (sähköinen esite ja lisätietoa kunnan nettisivuille; sotahistoriaportaali) niin paikallisten kuin muualta tulevien käytettäväksi. Kunnan alueelle tehtiin opastus-järjestelmä, joka ohjaa tärkeimpiin kohteisiin. Opastetut kohteet kunnostettiin ja niille laadittiin ylläpitosuunnitelma. Valittuihin kohteisiin kehitettiin opastettuja kierroksia. Hankkeen toteuttivat paikalliset reserviläisjärjestöt yhteistyössä Rautjärven kunnan kanssa.

>
Hanketta rahoitti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Sotahistoriasta nykyaikaiseen kasvatukseen (From War History to Modern Education) 1.8.2015 - 31.1.2017

 

Rautjärven kunta sai yhdessä LUTin ja Tarton yliopiston kanssa EU-rahoitusta hankkeelle Kansalaisten Eurooppa-ohjelmasta. Hankkeen tavoitteena oli tutkia pienten lasten kokemuksia toisesta maailmansodasta ja hyödyntää tuloksia kehittämällä uusia sovelluspohjaisia työkaluja kokemukselliseen oppimiseen. Rautjärven kunta vastasi hankkeen toteutuksesta ja yliopistot olivat vastuussa tutkimuksen suorittamisesta. Tutkimusryhmän havaintojen avulla luotiin uusia kokemukselliseen oppimiseen tarkoitettuja työkaluja, joita voidaan käyttää osana koulujen historiakasvatusta.

Hanke jaettiin kahteen osaan, joista ensimmäisessä toteutettiin tutkimus Rautjärvellä ja lähialueilla ja Virossa Saarenmaalla ja Tarton kaupungissa. Tutkimus sisälsi sellaisten ihmisten haastatteluja, jotka kokivat toisen maailmansodan ja sen vaikutukset ollessaan lapsia tai nuoria. Haastattelujen tarkoituksena oli selvittää, kuinka lapsille puhuttiin sodasta ja sen vaikutuksista ja kuinka he olisivat halunneet, että sotaa selitettiin heille. Suomessa ja Virossa kerättyä aineistoa verrattiin ja johtopäätökset kirjoitettiin tutkimusraporttiin.

Hankkeen toisessa osassa luotiin kerättyyn aineistoon perustuva opetussarjakuva. Sarjakuva kuvaa sotaa lasten ja nuorten näkökulmasta. Tarkoituksena oli löytää uusia näkökulmia aiheeseen ja auttaa niiden kautta lapsia ymmärtämään sotaa hiukan paremmin. Tämän tavoitteen tukemiseksi luotiin myös live-roolipeli LARP. Siinä yhdistyvät lapsen sodan kokemus ja oppiminen toisesta maailmansodasta. Aineisto kerättiin verkkosivustolle, jotta se olisi saatavilla kaikkialla Euroopassa. Samankaltaista sisältöä voidaan tuottaa verkkosivustolle tulevaisuudessa. Viimeisessä vaiheessa kehitettiin nuorille sopiva koulutusdraamakierros, jossa he voivat oppia toisesta maailmansodasta kokemuksellisen oppimisen avulla.

Sarjakuva ja elävä roolipeli ovat saatavilla suomeksi, englanniksi ja viroksi, ja niitä voidaan käyttää ja jakaa ilmaiseksi.

Uudet oppimisen työkalut on julkaistu 17.11.2016. Ne ovat sarjakuva ja roolipeli, jotka voit ladata ilmaiseksi tältä sivustolta tai seuraavalta sivustolta:
www.childrenofwartime.com

Työkalut on suunniteltu käytettäviksi osana historian opetusta. Näitä voidaan käyttää opetustilanteessa opettajan johdolla tai tarpeen mukaan nuoret voivat käyttää näitä itsenäisesti. Tavoiteltu kohderyhmä ovat 12-18 -vuotiaat eurooppalaiset nuoret. Työkalut ovat suunniteltu niin, että ne soveltuvat käytettäväksi ympäri Eurooppaa.

Sarjakuva ja roolipelin arvoina ovat:
• inhimillinen näkökulma sotaan
• puolueeton historian tulkinta
• lasten ja nuorten kokemukset sodasta
• miten lapsille ja nuorille tulisi kertoa sodasta tänä päivänä

The municipality of Rautjärvi in collaboration with the Lappeenranta University of Technology and the University of Tartu were granted EU funding from the Europe for Citizens Programme. The goal of the project was to explore young children’s experiences of the Second World War and put this into applied use, developing new tools for experiential learning. The municipality of Rautjärvi was the accountable partner of the project and the universities were responsible for carrying out the research. The research team’s findings have been used to create new tools for experiential learning to be used as part of the history education at schools.

The project was divided into two parts. In the first part of the project, the research was carried out in Rautjärvi and in the nearby regions and in Estonia in the island of Saaremaa and in Tartu city. The research included interviews of people who experienced the Second World War and its effects when they were children or adolescents. The purpose of the interviews was to find out how the children were talked to about the war and its effects, and how they would have liked the war to be explained. The material collected in Finland and Estonia were compared, and the conclusions were written in the research report.

In the second part of the project, based on the collected material, the educational comic was created. The comic describes the war from the viewpoint of children and adolescents. The purpose was to find new points of view of the subject matter and through them help children understand war even a little bit better. To support this purpose, the live action role-playing game was created. The LARP combines experiencing war as a child and learning about the Second World War. The material was collected to the website in order for it to be accessible anywhere in Europe. More similar content can be produced for the website in the future. The final stage was to develop an educational drama tour suitable for adolescents in which they can learn about the Second World War through experiential learning.

The comic and the live action role-playing game are available in Finnish, English and Estonian and they are free to be used and distributed.

Rautjärven, Ruokolahden ja Parikkalan matkailuhanke 1.8.2018 – 31.12.2020

 

Maantieteellisesti lähellä toisiaan olevat Rautjärven, Ruokolahden ja Parikkalan kunnat ovat pieniä ja joutuvat kilpailemaan matkailijoista isompien kaupunkien kanssa. Pieninä yksikköinä kuntien on haasteellista tarjota, markkinoida tai myydä matkailun palveluita yksinään. Kuntien on järkevää yhdistää resurssinsa ja kokeilla yhteistyön käynnistämistä. Haasteita tuovat myös matkailupalveluiden vähäinen määrä ja hajanaisuus alueilla. Tällä hetkellä vain harva toimija kykenee tarjoamaan esimerkiksi muutaman päivän matkailupaketteja kuntien alueella. Näihin tarpeisiin voidaan vastata paremmin, kun alueen kunnat ja matkailutoimijat kykenevät yhteistyöhön. Hankkeen aikana matkailutoimijat saivat neuvontaa ja koulutusta oman matkailuliiketoimintansa kehittämiseen. Teemoina olivat matkailupalveluiden laatu, markkinointi, myynti ja kansainvälisyys.

Käytännön syistä hanke jaettiin kahdeksi erilliseksi hankkeeksi, kehityshankkeeksi (76905) 1.8.2018 – 31.12.2020 ja yritysryhmähankkeeksi (80714) 12.10.2018 – 31.12.2020.

Hankkeessa harjoiteltiin käytännön yhteistyötä matkailun puitteissa ja tutustuttiin alueen muihin toimijoihin. Hankkeen hallinnoinnista vastasivat kunnat, ja alueiden yritykset ja yhdistykset olivat toteuttavia kumppaneita. Kunnat tarjosivat apua matkailun kehittämiseen ja markkinointiin omien resurssiensa mukaan. Kunnat toimivat myös hankkeen vetureina ja varmistivat, että asiat etenevät sovitusti. Tärkeintä oli, että asian eteen tehtiin yhdessä töitä. Eri kuntien alueelta tulevat yritykset ja yhdistykset pääsivät tekemään käytännön yhteistyötä ja harjoittelemaan yhteistoimintaa sekä miten isoja ryhmiä voidaan ottaa vastaan yhdessä yhdistämällä usean toimijan matkailupalvelut yhteen pakettiin.

Hanketta rahoitti Etelä-Karjalan Kärki-Leader ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.
Rautjärven kunnan hankevastaavana toimi hankkeen loppuvaiheessa Sini Javanainen

 

Hanketta rahoitti Etelä-Karjalan Kärki-Leader ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Rautjärven kunnan hankevastaavana toimi hankkeen loppuvaiheessa Sini Javanainen