Hankkeet
Rautjärven kunnalla on monenlaisia omia ja yhteistyössä muiden tahojen kanssa toteutettavia hankkeita. Täältä löydät lyhyet kuvaukset parhaillaan käynnissä olevista ja muutaman viime vuoden aikana päättyneistä hankkeista. Autamme myös yhdistyksiä ja järjestöjä hankehakemusten tekemisessä.
Käynnissä olevat hankkeet
Maailma muuttuu, me muutumme mukana
Etelä-Karjala on elänyt metsäteollisuudesta ja matkailusta. Maailman muutuessa on suunnattava katsetta uudelleen ja kysyttävä, missä ovat tulevaisuuden elinkeinot. Siirtymäkauden muutoksiin on saatu rahaa Etelä-Karjalaan Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF).
Kohderyhmä
Hankkeen kohderyhmiin kuuluvat erityisesti nuoret 18-29 vuotiaat maaseudulla asuvat nuoret, joiden työllistymismahdollisuudet ovat vähentyneet turvetuotannon alasajon seurauksena. Kohderyhmä on myös yli 55-vuotiaat miehet, jotka ovat jääneet työttömiksi turvesektorilta tai turvetuotantoon liittyviltä toimialoilta ja tuotantoketjuilta, tai miehet, jotka ovat työttömyysuhanalaisia.
Laaja yhteistyö- ja kumppaniverkosto
Plan B -hanketta toteuttaa vaikuttava joukko eteläkarjalaisia koulutusalan toimijoita. LABin lisäksi hankkeessa ovat mukana Saimaan ammattiopisto Sampo, Simpelejärven opisto sekä LUT-yliopisto. Hankkeen aikana voidaankin hyödyntää koulutuksen kehittämisen mahdollisuuksia vapaan sivistystyön, ammatillisen osaamisen ja yliopiston tutkimuksen kautta. Mukana on myös kolme kuntaa; Rautjärvi, Ruokolahti ja Parikkala.
Tarjolla on täsmäosaajien etsimistä yrityksiin, oman osamisen tunnistamista, valmennusta uusin opintoihin, tutustumista eri aloihin ja yrittäjyyteen sekä tapahtumia, missä nämä kaikki kohtaavat.
Yhteystiedot
Projektipäällikkö Maina Seppälä 040 652 2140
maina.seppala@lab.fi
www.lab.fi/planb
Opetushallitus on myöntänyt valtion erityisavustuksen lukiokoulutuksen oppimisen tuen
kehittämiseen.
Hanke toteutetaan yhteistyöhankkeena yhdessä Luumäen kunnan / Taavetin lukion ja
Savitaipaleen kunnan / Savitaipaleen lukion kanssa. Savitaipaleen kunta / Savitaipaleen lukio koordinoi hanketta.
Avustusta on saatu OPH:lta yhteensä 87 000 euroa, josta omarahoitus on 10 %.
Rautjärven kunnan osuus on 20 194 euroa, omavastuuosuus on 1 835 euroa.
Käyttöaika on 20.12.2023 – 30.6.2025.
Etelä-Karjalan maaseutulukioiden hanke 2023–2024
Opetushallitus
Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelman edistämiseen. Mukana Rautjärven
lisäksi Luumäki, Parikkala ja Savitaipale. Tavoitteena on lisätä lukioiden välistä
henkilökunnan ja ennen kaikkea opiskelijoiden yhteistyötä yli kuntarajojen, lisätä
opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointia, lisätä laatua ja maakunnallista
saavutettavuutta.
Avustusta on saatu OPH:lta yhteensä 68 000,00e, kuntien omavastuuosuus 7 600,00e ja
hankkeen kokonaiskustannus on 75 600,00e. Jokaisen kunnan osuus on tuosta neljäsosa.
Kuntakohtainen omavastuu on siten 1900,00e.
Suurin osa hankkeeseen myönnetystä tuesta on henkilöstömenoja, yhteensä 64 400,00e.
Neljän kunnan rehtoreiden palaverissa olemme linjanneet, että opiskelijoille järjestetään
erilaista yhteistoimintaa, tutustumiskäyntejä ja hyvinvointia lisääviä toimia. Näissä
käytetään ulkopuolisia palveluja tarpeen mukaan ja iso osa rahoituksesta menee tähän.
Hanketta isännöi Savitaipaleen kunta.
Rautjärven kunnan osuus on 16.000 euroa, omavastuuosuus on 1.600 euroa.
Käyttöaika on 19.12.2022 – 31.12.2024
Simpeleen koulun harrastamisen malli
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Erityisavustuksen turvin mahdollistetaan Simpeleen koulun oppilaille
monipuolista harrastustoimintaa heti koulupäivän päätyttyä heidän omien
toiveidensa mukaisesti. Kuljetusoppilaille on järjestetty kyydit koteihin
harrastustoiminnan jälkeen, näin on turvattu kaikille halukkaille oppilaille
osallistumismahdollisuus.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt erityisavustusta
10.000 euroa.
Erityisavustuksen käyttöaika 1.8.2024 – 31.7.2025
Hankkeen tavoitteena on henkilöstöä lisäämällä antaa lisätukea kaikkien lasten ja
oppilaiden kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen. Ennen kaikkea myös niiden oppilaiden
osalta, jotka taustansa takia ovat vaikeimmassa asemassa. Saadaan tasa-arvoiset
mahdollisuudet kasvuun ja oppimiseen.
Valtion erityisavusta voidaan käyttää varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa
seuraaviin toimiin:
- lisähenkilöstön palkkaamiseen lapsiryhmiin
- varhaiskasvatuksen erityisopettajan palkkaamiseen
- avustajien palkkaamiseen lapsiryhmiin, joissa on tukea tarvitsevia lapsia
- opettajien palkkaamiseen samanaikaisopettajiksi
- ryhmien jakamiseen ja jakotunteihin
- avustajien palkkaamiseen kouluun
Myönnetty summa on 50 000 euroa, josta omarahoitusosuus on 20 %.
Käyttöaika on 1.1.2024 – 31.12.2027
Päättyneet hankkeet
MINT A75317 on Euroopan aluekehittämisrahaston ja Etelä-Karjan liiton rahoittama hanke, joka toimii 1.9.2019 – 31.12.2021. MINT-hankkeessa keskitytään Etelä-Karjalan pienten kuntien innovaatio- ja kokeiluekosysteemin kehittämiseen. Konkreettisena tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa kunnissa toimivilla pk-yrityksillä on vahva omistajuus oman liiketoiminnan kehittämisessä, kunnilla on omistajuus sekä yritysyhteistyön tiivistämisessä, että tuloksekkaan ja toimivan yhteyden ylläpitämisestä korkeakouluihin. Korkeakoulujen omistajuus liittyy tuoreimman tiedon ja innovaatio-osaamisen jalostamiseen niin, että se on helposti omaksuttavissa, kokeilujen kautta, osana yritysten ja kuntien toiminnan kehittämisessä.
MINT-hankkeessa toimenpiteet keskittyvät kuntien, yritysten ja niiden yhteisten innovaatiohaasteiden ratkaisemiseen ja sitä kautta kunnissa toimivien pk-yritysten innovaatio-osaamisen kasvattamiseen. Innovaatiohaasteiden ratkaiseminen tapahtuu kokeilumenetelmien avulla, jotka ovat tyypillisesti lyhytkestoisia yrityksen, kunnan, asiakkaiden, kuntalaisten tai korkeakoulujen muodostamissa kokeiluympäristöissä.
PK-yritysten saavuttama hyöty hankkeessa on innovaatio-osaamisen ja kyvykkyyksien lisääntyminen. Suomeksi se tarkoittaa kykyä tarttua mahdollisuuksiin ja ratkaista asiakkaiden haasteita, nopeammin, fiksummin ja ennen kaikkea asiakasta hyödyttävimmällä tavalla. Kaiken tämän tulee tapahtua niin, että yritysten resurssit kehittämiseen eivät kasva, mutta ne saattavat muuttaa muotoaan.
Hanke toteutetaan Saimaan ammattikorkeakoulun, LUT-yliopiston, Luumäen kunnan, Parikkalan kunnan, Rautjärven kunnan, Savitaipaleen kunnan ja Taipalsaaren kunnan yhteishankkeena.
Rautjärven kunnan osahankevastaavana toimii Sini Javanainen.
Maaseudun palvelupisteet -hankkeen ideana on palveluiden tuottaminen uudenlaisen yhteistyön avulla, joka rakentuu kuntien, vähittäiskauppojen ja kolmannen sektorin yhteistyölle. Palvelupiste on sekä fyysinen paikka, että uudenlainen tapa toimia. Palvelupisteiden palvelutuottajien verkoston muodostavat kunta, yritykset sekä kolmannen sektorin toimijat. Näin palvelupisteet yhdistävät kaupalliset sekä sosiaalista hyvinvointia ja viihtyvyyttä lisäävät palvelut. Palvelupisteiden monituottajamalli luo resursseja, joita kellään toimijalla ei ole yksin.
Hankkeen tavoitteena on palveluiden tuottaminen taloudellisesti järkevästi ja laadukkaasti kunnan ja asukkaiden näkökulmasta sekä toimintaympäristön suotuisa kehittäminen yritysten ja muiden palveluiden tuottajien näkökulmasta. Palvelupisteiden avulla sekä turvataan jo olemassa olevia palveluita, mutta sen avulla voidaan myös kehittää maaseudun ja kylien palveluita. Palveluiden kerääminen yhteen paikkaan luo synergiaetuja palveluiden tuottajien näkökulmasta ja tehostaa resurssien käyttöä. Palveluiden kerääminen yhteen myös voimistaa kävijävirtaa, joka luo mahdollisuuden palvelujen käytön lisäämiselle. Palveluiden keskittäminen kaupan tai muun palveluiden tarjoamiseen soveltuvan paikan yhteyteen luo luontaisen kohtaamis- ja asiointipaikan ja lisää alueen sosiaalista hyvinvointia. Palvelupisteiden sijoittaminen ensisijaisesti vähittäiskaupan yhteyteen turvaa päivittäistavarakaupan palvelujen säilymisen alueilla, jonka ympärille muu palvelutarjonta rakentuu luontaisesti.
Osahankkeessa kartoitetaan palvelupisteiden toimijaverkostoa ja toimijoita Rautjärven alueella, sekä alueellista palveluiden tarvetta käyttäjien näkökulmasta. Hankkeen aikana toteutetaan vertaisoppimisvierailu tai vierailuja johonkin monipalvelumallia tai verkostomaista palveluntuottajamallia toteuttavaan kohteeseen, sekä rakennetaan alueelle oma toimintamalli ja tehdään sopimukset palvelupisteiden palveluntuottajien kanssa.
Rautjärven osahankkeen pääkohderyhmänä ovat kunnan asukkaat, kesäasukkaat ja matkailijat. Lisäksi pisteitä voivat käyttää yritykset ja järjestöt esimerkiksi kokouspaikkana. Yritykset ja järjestöt voivat lisäksi hyödyntää pistettä palveluiden tuottajina.
Hanketta toteuttavat Etelä-Karjalan liitto, sekä Taipalsaaren, Luumäen ja Rautjärven kunnat. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.
Rautjärven kunnan osahankevastaavana toimii Sini Javanainen.
RivTimes (1.1.2021 – 30.11.2022) oli kansainvälinen Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC-ohjelmasta 2014-2020 rahoitusta saanut hanke, jota piti toteuttaa suomalaisten ja venäläisten kumppaneiden kesken. Hanketta hallinnoi Rautjärven kunta ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö on toinen suomalainen kumppani. Venäjältä mukana olivat Tourist Information Center of the Republic of Karelia, All-Russian society for Protection of Nature (Leningrad Region), Directorate of Protected Natural Areas of the Leningrad Region ja State Budgetary Institution of Culture of the Leningrad Region House of Folk Art. Parikkalan kunta oli mukana rahoittamassa hanketta, mutta ei toimi varsinaisena hankekumppanina.
RivTimes -hankkeella piti mahdollistaa rajat ylittävien yhteyksien valmistelu ja alueen matkailun kehittäminen. Matkailulla on merkittävät kasvun mahdollisuudet näillä alueilla, joilla talouskehitysnäkymät ovat muutoin heikkoja. Hankkeen kohdealueilla on paljon kiinnostavaa historiaa menneiltä vuosisadoilta. Hiitolanjoki on ollut niin kalojen kuin ihmistenkin kulkureitti Laatokalta Saimaan alueelle ja takaisin. Parantamalla luontokohteiden infrastruktuuria sekä ihmisten tietoisuutta rajan molemmilla puolilla voidaan kohteiden vetovoimaa ja matkailutuotteiden kehittämistä lisätä.
Suomen puolen toimenpiteinä hankkeessa laadittiin koko kohdealuetta koskeva kokonaisvaltainen matkailun kehittämissuunnitelma, Masterplan, sekä poistettiin pato ja ennallistettiin jokea Kangaskosken voimalan kohdalla ja laadittiin suunnitelma vesivoimalamuseon perustamiseksi Kangaskosken voimalaan. Venäjän puolella piti kehittää historiallista vesireittiä ja leiriytymisalueita KäkisalmiAsilanjoki-Kurkijoki alueella, sekä laatia kartta ja kohdekuvaukset matkailijoille ja matkailutoimijoille. Haukkajärven ympäristössä piti parantaa luontopolkuja ja opasteita vaeltajille ja pyöräilijöille. Lisäksi oli tarkoitus rakentaa keskiaikaisen mallin mukainen puuvene, jonka avulla vesireittejä mainostettaisiin. Toteutettavat hankkeen toimenpiteet hyödyttävät paikallisia yrittäjiä ja matkailutoimijoita sekä aluetta laajemminkin. Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan päättyi kaikki yhteistyö venäläisten kumppaneiden kanssa ja siten myös hanke heidän osaltaan.
Hankkeessa järjestettiin koronarajoitusten ja mahdollisuuksien mukaan tapahtumia ja työpajoja matkailualan vanhoille ja uusille toimijoille.
Hankkeen kokonaisbudjetti oli alun perin 1080 510 euroa, josta EU-rahoitusta olisi ollut 756 284 euroa. Hankkeen typistyttyä suomalaisten kumppaneiden toimenpiteisiin pieneni myös budjetti ja rahoitus samassa suhteessa.
WP1, Luksusta luonnosta - Hiitolanjoen alueen matkailun masterplan
Masterplan-materiaalit löytyvät myös hiitolanjoki.fi -sivustolta.
Lisätietoja:
Sini Javanainen, projektipäällikkö
sini.javanainen@rautjarvi.fi
+358040 581 8040
Työn Rautjärvi –koordinaatiohankkeessa TyönVuoksi koordinoi Rautjärven kunnan alueen
työnhakijoiden työllistymistä (työnetsintä, työhönvalmennus), yritysyhteistyötä ja tukea työllistämiseen (palkkatukihakemukset/maksatus), kunnan työllistämisavustuksen markkinointia (tuki kunnan ja yritysten välillä) sekä kunnan, yhdistysten sekä yritysten palkkatukipaikkoja (haku, rekrytointi).
Hankkeen aikana Rautjärven kunta otti käyttöön työnantajille maksettavan avustuksen kunnan työmarkkinatuen maksuosuuden piirissä olevien henkilöiden työllistämiseen. Avustukseen sisältyi kaksi elementtiä:
a. Perustuki 300 euroa kuukaudessa työnantajalle, joka palkkasi vähintään kuuden (6) kuukauden pituiseen työsuhteeseen rautjärveläisen henkilön, joka oli kunnan työmarkkinatuen maksuosuuden piirissä. Työajan tuli olla vähintään 25 tuntia viikossa.
b. Bonustuki 2.500 euroa, jos kohdan a. ehdot täyttävän työnantajan palkkaaman henkilön työsuhde kesti niin pitkään, että henkilö siirtyi pois kunnan työmarkkinatuen maksuosuuden piiristä.
Avustusta oli mahdollista saada, jos oli Suomessa kirjoilla oleva yritys, yhdistys tai yksityinen henkilö. Avustuksen maksamisesta tehtiin sopimus kunnan ja työnantajan kesken ennen kuin palkattavan henkilön työsuhde alkoi.
Sotahistoria hanke oli jaettu kahteen osaan kehityshankkeeksi ja investointihankkeeksi. Hankkeiden tavoitteena oli kehittää Rautjärven alueen sotahistoriaan liittyvää opastusta ja ennallistaa sekä kunnostaa sotahistoriallisia kohteita. Hankkeiden aikana selvittiin kunnan pohjoispään sotahistoriaa (painopisteinä talvi- ja jatkosota) sekä kartoitettiin kunnan alueelta sotahistoriallisesti tärkeimmät kohteet.
Tärkeimmistä kohteista laadittiin tietopaketit (sähköinen esite ja lisätietoa kunnan nettisivuille; sotahistoriaportaali) niin paikallisten kuin muualta tulevien käytettäväksi. Kunnan alueelle tehtiin opastus-järjestelmä, joka ohjaa tärkeimpiin kohteisiin. Opastetut kohteet kunnostettiin ja niille laadittiin ylläpitosuunnitelma. Valittuihin kohteisiin kehitettiin opastettuja kierroksia. Hankkeen toteuttivat paikalliset reserviläisjärjestöt yhteistyössä Rautjärven kunnan kanssa.
Hanketta rahoitti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.
Rautjärven kunta sai yhdessä LUTin ja Tarton yliopiston kanssa EU-rahoitusta hankkeelle Kansalaisten Eurooppa-ohjelmasta. Hankkeen tavoitteena oli tutkia pienten lasten kokemuksia toisesta maailmansodasta ja hyödyntää tuloksia kehittämällä uusia sovelluspohjaisia työkaluja kokemukselliseen oppimiseen. Rautjärven kunta vastasi hankkeen toteutuksesta ja yliopistot olivat vastuussa tutkimuksen suorittamisesta. Tutkimusryhmän havaintojen avulla luotiin uusia kokemukselliseen oppimiseen tarkoitettuja työkaluja, joita voidaan käyttää osana koulujen historiakasvatusta.
Hanke jaettiin kahteen osaan, joista ensimmäisessä toteutettiin tutkimus Rautjärvellä ja lähialueilla ja Virossa Saarenmaalla ja Tarton kaupungissa. Tutkimus sisälsi sellaisten ihmisten haastatteluja, jotka kokivat toisen maailmansodan ja sen vaikutukset ollessaan lapsia tai nuoria. Haastattelujen tarkoituksena oli selvittää, kuinka lapsille puhuttiin sodasta ja sen vaikutuksista ja kuinka he olisivat halunneet, että sotaa selitettiin heille. Suomessa ja Virossa kerättyä aineistoa verrattiin ja johtopäätökset kirjoitettiin tutkimusraporttiin.
Hankkeen toisessa osassa luotiin kerättyyn aineistoon perustuva opetussarjakuva. Sarjakuva kuvaa sotaa lasten ja nuorten näkökulmasta. Tarkoituksena oli löytää uusia näkökulmia aiheeseen ja auttaa niiden kautta lapsia ymmärtämään sotaa hiukan paremmin. Tämän tavoitteen tukemiseksi luotiin myös live-roolipeli LARP. Siinä yhdistyvät lapsen sodan kokemus ja oppiminen toisesta maailmansodasta. Aineisto kerättiin verkkosivustolle, jotta se olisi saatavilla kaikkialla Euroopassa. Samankaltaista sisältöä voidaan tuottaa verkkosivustolle tulevaisuudessa. Viimeisessä vaiheessa kehitettiin nuorille sopiva koulutusdraamakierros, jossa he voivat oppia toisesta maailmansodasta kokemuksellisen oppimisen avulla.
Sarjakuva ja elävä roolipeli ovat saatavilla suomeksi, englanniksi ja viroksi, ja niitä voidaan käyttää ja jakaa ilmaiseksi.
Uudet oppimisen työkalut on julkaistu 17.11.2016. Ne ovat sarjakuva ja roolipeli, jotka voit ladata ilmaiseksi tältä sivustolta tai seuraavalta sivustolta:
www.childrenofwartime.com
Työkalut on suunniteltu käytettäviksi osana historian opetusta. Näitä voidaan käyttää opetustilanteessa opettajan johdolla tai tarpeen mukaan nuoret voivat käyttää näitä itsenäisesti. Tavoiteltu kohderyhmä ovat 12-18 -vuotiaat eurooppalaiset nuoret. Työkalut ovat suunniteltu niin, että ne soveltuvat käytettäväksi ympäri Eurooppaa.
Sarjakuva ja roolipelin arvoina ovat:
• inhimillinen näkökulma sotaan
• puolueeton historian tulkinta
• lasten ja nuorten kokemukset sodasta
• miten lapsille ja nuorille tulisi kertoa sodasta tänä päivänä
The municipality of Rautjärvi in collaboration with the Lappeenranta University of Technology and the University of Tartu were granted EU funding from the Europe for Citizens Programme. The goal of the project was to explore young children’s experiences of the Second World War and put this into applied use, developing new tools for experiential learning. The municipality of Rautjärvi was the accountable partner of the project and the universities were responsible for carrying out the research. The research team’s findings have been used to create new tools for experiential learning to be used as part of the history education at schools.
The project was divided into two parts. In the first part of the project, the research was carried out in Rautjärvi and in the nearby regions and in Estonia in the island of Saaremaa and in Tartu city. The research included interviews of people who experienced the Second World War and its effects when they were children or adolescents. The purpose of the interviews was to find out how the children were talked to about the war and its effects, and how they would have liked the war to be explained. The material collected in Finland and Estonia were compared, and the conclusions were written in the research report.
In the second part of the project, based on the collected material, the educational comic was created. The comic describes the war from the viewpoint of children and adolescents. The purpose was to find new points of view of the subject matter and through them help children understand war even a little bit better. To support this purpose, the live action role-playing game was created. The LARP combines experiencing war as a child and learning about the Second World War. The material was collected to the website in order for it to be accessible anywhere in Europe. More similar content can be produced for the website in the future. The final stage was to develop an educational drama tour suitable for adolescents in which they can learn about the Second World War through
experiential learning.The comic and the live action role-playing game are available in Finnish, English and Estonian and they are free to be used and distributed.
Maantieteellisesti lähellä toisiaan olevat Rautjärven, Ruokolahden ja Parikkalan kunnat ovat pieniä ja joutuvat kilpailemaan matkailijoista isompien kaupunkien kanssa. Pieninä yksikköinä kuntien on haasteellista tarjota, markkinoida tai myydä matkailun palveluita yksinään. Kuntien on järkevää yhdistää resurssinsa ja kokeilla yhteistyön käynnistämistä. Haasteita tuovat myös matkailupalveluiden vähäinen määrä ja hajanaisuus alueilla. Tällä hetkellä vain harva toimija kykenee tarjoamaan esimerkiksi muutaman päivän matkailupaketteja kuntien alueella. Näihin tarpeisiin voidaan vastata paremmin, kun alueen kunnat ja matkailutoimijat kykenevät yhteistyöhön. Hankkeen aikana matkailutoimijat saivat neuvontaa ja koulutusta oman matkailuliiketoimintansa kehittämiseen. Teemoina olivat matkailupalveluiden laatu, markkinointi, myynti ja kansainvälisyys.
Käytännön syistä hanke jaettiin kahdeksi erilliseksi hankkeeksi, kehityshankkeeksi (76905) 1.8.2018 – 31.12.2020 ja yritysryhmähankkeeksi (80714) 12.10.2018 – 31.12.2020.
Hankkeessa harjoiteltiin käytännön yhteistyötä matkailun puitteissa ja tutustuttiin alueen muihin toimijoihin. Hankkeen hallinnoinnista vastasivat kunnat, ja alueiden yritykset ja yhdistykset olivat toteuttavia kumppaneita. Kunnat tarjosivat apua matkailun kehittämiseen ja markkinointiin omien resurssiensa mukaan. Kunnat toimivat myös hankkeen vetureina ja varmistivat, että asiat etenevät sovitusti. Tärkeintä oli, että asian eteen tehtiin yhdessä töitä. Eri kuntien alueelta tulevat yritykset ja yhdistykset pääsivät tekemään käytännön yhteistyötä ja harjoittelemaan yhteistoimintaa sekä miten isoja ryhmiä voidaan ottaa vastaan yhdessä yhdistämällä usean toimijan matkailupalvelut yhteen pakettiin.
Hanketta rahoitti Etelä-Karjalan Kärki-Leader ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.
Rautjärven kunnan hankevastaavana toimi hankkeen loppuvaiheessa Sini Javanainen