Kangaskoski sijaitsee lähinnä Venäjän rajaa ja on Hiitolanjoen vaikuttavin koskialue. Kangaskoskella yhdistyy kiehtova historia ja luonnon kauneuteen. Yli 250 metriä pitkän ja viisi metriä korkean putouksen tarina ulottuu aina 1700-luvulle saakka, jolloin myllyjen pyörät pyörivät kosken voimalla. Nykyään ennallistettu Kangaskoski tarjoaa mahdollisuuden kokea luonnon ennallistumisen voimaa ja vaelluskalojen uutta aikakautta.
Kangaskosken esiteollinen aika
Kangaskosken alueella on toiminut myllyjä jo 1700-luvulta alkaen. Vuoden 1836 verotiedot kertovat myllystä, jossa oli kivipari ja kahdeksan survinta. Tämä merkitsi vilkasta toimintaa, joka jatkui teollistumiseen saakka. Mylläreiden perinnön lisäksi alueelta on löydetty vanhoja esineitä, kuten lasia, tiilenpalasia ja jopa reiällinen kiviesine, jotka kertovat ihmisen pitkäaikaisesta läsnäolosta.
Tehtaan aikakausi (1901–1920)
Kangaskosken rannalle nousi 1900-luvun alussa puuhiomo, pahvi- ja paperitehdas, joka tuotti käärepaperia Pietarin markkinoille. Alueelle kehittyi myös pieni tehdasyhdyskunta, mutta teollistuminen toi myös haittoja – Laatokasta nousseiden vaelluskalojen kulku estyi. Vuonna 1920 tehtaan toiminta päättyi, kun Simpeleen puuhiomo ja paperitehdas osti alueen. Kangaskosken tehdas jäi historiaan, mutta sen jäljet ovat yhä nähtävissä kosken ympäristössä. Kangaskosken puuhiomoon ja paperitehtaaseen voi tutustua virtuaalimuseossa, johon on vapaa pääsy. Paikan päällä on mahdollista nähdä tehtaan laitteet toiminnassa autenttisilla sijoillaan mobiili-sovelluksen avulla.
Vesivoimalaitoksen aika (1925–2021)
Vuonna 1925 Kangaskoski siirtyi uuteen aikakauteen vesivoimalaitoksena. Voimalassa käytettiin ensimmäistä Suomessa valmistettua Kaplan-turbiinia sekä aikakaudelle uraauurtavaa Strömbergin generaattoria. Kangaskoski tuotti sähköä Simpeleen tehtaalle lähes vuosisadan ajan, kunnes se siirtyi Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle vuonna 2019 ja voimalan toiminta päätyi vuonna 2021. Tulevaisuudessa Kangaskosken voimalaa tullaan kehittämään voimalamuseona.
Lohen uusi aika – Kangaskoski avautui vaelluskaloille 2021
Voimalapadon purkaminen palautti Kangaskosken takaisin luonnontilaan ja avasi vaelluskalojen reitin Hiitolanjoen yläjuoksulle. Uusi pohjakynnys varmistaa vedenpinnan säilymisen, ja koskeen lisätty sora tarjoaa täydelliset olosuhteet lohikalojen poikasalueille. Ensimmäiset lohet palasivat koskeen jo ensimmäisenä syksynä.
