Komppanianpäällikön asunto ja kanslia; päätysisäänkäynnit liittyvät asuinhuoneisiin, jotka olivat harjoituskaudella muun päällystön käytössä. n. 1902–1904 vuokrattuna valtion virkamiehen asunnoksi; 1905–1916 nimismiehen asunto ja toimisto; 1918-1919 Suomen sotilasvankilan toimisto; 1922–1872 Rautjärven kunnantoimisto ja hallinnon kokouspaikka; 1970–1980-luvuilla sairasvakuutuksen paikallistoimisto ja Rautjärven metsänhoitoyhdistyksen toimitilat, yksi asuinhuoneisto; 1990-luvulta lähtien kyläläisten ja yhdistysten kokoontumistilana. Rakennus tunnetaan nykyisin nimellä Komendantti, ja se on kunnostettu sotahistoriakeskukseksi. Siinä on kokoustiloja, tutkijan huone sekä kotiseutunäyttely.

Terveystalossa (rak. 1948) on ollut mm. äitiyshuolto ja neuvola, myöh. hammashoitola. Terveystalo kytkeytyy rakennustyyppinä laajempaan yhteiskunnalliseen ilmiöön, joka on lakisääteisen kunnallisen terveydenhuollon järjestäminen. Terveystaloa ennen paikalla oli ollut reservikomppanian miehistökasarmirakennus ja 1939 rakennettu suojeluskuntatalo (arkkit. J. Viiste), jonka sisään jäi miehistökasarmin hirsirunko. Suojeluskuntatalo tuhoutui jatkosodan alussa 1941. Terveystalo pystytettiin suojeluskuntatalon betoniperustukselle ja otettiin käyttöön syyskuussa 1948. Kasarminaikaisen lohkokivijalan sisään jäävä alue on tasattu maalla nurmialueeksi.

Vuoden 1901 jälkeen Sairashuone on ollut mm. väliaikainen kolerasairaala, Rautjärven suojeluskunnan käytössä, myöhemmin asuntona; vuodesta 1983 näyttelytilana, yläkerta vuodesta 1987. Rakennuksessa on nyt Kollaa ja Simo Häyhä -museo. Hirsirakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäisen luonteensa.

Maan tasossa on kaksi ruokavarastoa, niiden alapuolella jääkellari, johon menee kahdet portaat rakennuksen molemmilta sivuilta. Rakennus on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa. Materiaaleissa näkyy puukäsityön jälki.

Rakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäisen luonteensa. Rakenteissa näkyy puukäsityön jälki. Säilyneillä reservikasarmialueilla alun perinkin harvinainen; nykyään ehkä vain yksi huvimaja jäljellä Miettilän lisäksi.

Rantasauna on siirretty 1940-luvun puolivälin paikkeilla Aunuksesta. Perinteikkään ulkoasunsa säilyttänyt hirsisauna sijaitsee maantien alapuolella Vekaruksen rannassa. Saunan historia on mielenkiintoinen. Jatkosodan aikana armeijalla oli Aunuksessa saha, jossa tehtiin rintamalle saunoja. Kun Aunuksesta tuli lähtö, niin valmiit saunahirret kuljettiin junalla Suomeen. Rajavartiosto käytti saunaa vuoteen 1955. Sittemmin se on ollut kunnan asuntojen vuokralaisten käytössä. Saunan lautaseinäinen kylkiäinen on tehty jälkeen päin.

Paloasema (1962) käsittää letkutornin, autotallin ja asuinhuoneiston. Rakennuksessa on näkyvissä rakennusajankohdalle luonteenomainen matala rakennustapa ja koristelematon tyyli. Maalaispitäjissä oli tavallista rakentaa paloasema lähelle kunnantaloa. Autotallissa sijaitsee museon näyttelytiloja.

Ulkorakennus (talli kahdelle hevoselle, kalusto- ja työvälinevajat, puuvajat ja käymälä vakinaiselle väelle); nykyinen on lähdetietojen mukaan rakennettu kasarmitoiminnan päättymisen jälkeen vanhan paikalle. Muu osa on rakennettu myöhemmin.

Kasarmialueen luonteeseen sopiva puurakenteinen ulkorakennus. Rakennusajankohta ei toedossa, vanhin osa rakennettu n. 1940-luvulla.